 |
Aavikoituminen
Maapallon lämpötilan kohotessa napaseudun ulkopuoliset alueet, jotka olivat aiemmin maanviljelyaluetta tai joilla oli runsaasti luonnon kasveja, ovat muuttumassa autiomaaksi. Vaikutukset ovat olleet tuhoisimmat Länsi-Afrikassa, etenkin Saharan eteläpuolisilla alueilla. Sateet ovat harvemmassa, joskus sadekausien välillä voi olla jopa useita vuosia, ja jo ennestään heikko maaperä antaa vielä huonomman perustan maanviljelykselle. Useimmilla näistä maista ei ole resursseja tämän maaperään kohdistuvan vaikutuksen peruuttamiseksi.
Aavikoituminen on Saharan eteläpuolisen Afrikan aluetta laajempi ongelma. Arviolta jopa 50 % maailman maapinta-aloista kärsii tästä prosessista (katso kartasta aavikoitumiselle alttiuden eri tasoja). Myös Välimeren rannikolla nähdään näitä vaikutuksia. Israelin ja Kreikan kaltaiset maat Välimeren itärannikoilla kärsivät vesipulasta. Vesipulan ratkaiseminen on niin suuri ongelma, ettei mikään maa pysty siihen yksinään.
Maapallon väestön kasvaessa ja vedentarpeen lisääntyessä vesipula tietenkin pahenee tarpeen ylittäessä tarjonnan. Asiaa pahentavat joillakin alueilla kiistat siitä, kenellä on oikeus käyttää vettä tietyistä joista tai järvistä. Monet joet muodostavat rajan eri maiden välille tai joki saattaa virrata yhdestä maasta toiseen. Näissä tapauksissa syntyy kiistoja siitä, kenellä on oikeus kyseiseen veteen. Entä jos virran yläjuoksulla oleva maa katkaisee vesivirran muodostaakseen vesialtaita omaan käyttöönsä – miten alajuoksulla olevan maan silloin käy?
Araljärven pinta laskenut
Araljärvi on maan eristämä, ja se sijaitsee Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin välissä. Yli 50 vuotta sitten Araljärven kuuluessa Neuvostoliitolle järveen virtaavia jokia alettiin ohjata muualle, jotta maata voitiin kastella ja maataloutta siten kehittää. Tämä vähensi järveen pääsevän veden määrää, ja siten järvi on kutistunut aikaa myöten, koska siihen virtaa joka vuosi vähemmän vettä kuin siitä häviää haihtumisen kautta.
Nykyään se on alle neljäsosa vuoden 1960 koosta. Seuraavan 15–20 vuoden kuluessa se olisi saattanut kadota kokonaan. Vaikka järven kutistumisongelma alkoi, kun ihmiset ryhtyivät ohjaamaan siihen virtaavaa vettä muualle, ilmastonmuutoksesta on myös seurannut enemmän haihtumista ja vähemmän sateita, mikä on pahentanut ongelmaa. Järven kutistumisen tärkeimpiä syitä on kuitenkin se, että ihmiset ovat käyttäneet väärin luonnon resursseja.
|
|
 Alkuun |
|
|
|
|
|
 |
Miten yrittäiset ratkaista maiden välisen kiistan vesivarastoista? |
|
|
Miten vesipulat vaikuttaisivat yhteisöösi? |
|
|
Miten voisit vaikuttaa positiivisesti ja vähentää omaa/yhteisösi vedenkulutusta? |
|
|
|
|
 |
| Siirry tietokilpailuun... more |
|
|
|